lauantai 27. toukokuuta 2017

Oletko aina halunnut kurkistaa autiotaloon?

EDIT: Kyseessä siis tosiaan perheenjäsenemme tontti/rakennukset, niin kuin tekstissäni mainitsin heti alussa. Emme siis olleet luvatta kenekään toisen talossa ryöstöretkellä, enkä koskaan menisi, saati sitten laittaisi siitä blogitekstiä nettiin ja vielä omalla nimellä ja naamalla :D


Olimme appivanhempieni luona mökillä, kun tuli puheeksi heidän vanha sukutontti ja 40-50-luvun vaihteessa rakennettu rintamamiestalo. Mielikuvitus alkoi laukata autiotaloseikkailusta ja sen jännittävistä löydöistä. Niimpä huitastiin kahvit huiviin, ängettiin koko porukka koirineen autoon ja lähdettiin suuntaamaan 150km itään.

Perille päästyämme jätimme auton tontille vievän tien alkupäähän, sillä tie oli mennyt melko huonoon ja kuoppaiseen kuntoon. Mua rupesi hyvällä tavalla jännittämään ja lähdin juoksemaan koirien kanssa taloja kohti.

Olen pikkutytöstä asti halunnut käydä vanhassa autiotalossa!

Tontilla oli useita rakennuksia, joista ensimmäisenä suuntasimme suureen latoon. Ovi oli teljetty kiinni, mutta miehet saivat sen jotenkin auki.


Koirat ja lapsi pidettiin ulkopuolella, sillä lattialla oli paljon lasinsiruja, nauloja, nastoja ja vaikka mitä ylläriä.

Yksi nasta löytyi mun jalkapohjasta. 

Ladossa oli katto osittain rikki ja sitä kautta valunut vesi oli mädättänyt lattian, joten sai olla tarkkana, ettei jalka tipahda märkien lehtien ja lattialautojen läpi. 

Noh, kyllähän mä sinne kerran upposin.

Ympäriinsä löytyi hienoja juttuja, kuten vino pino vanhoja ikkunankarmeja, sekä alkoholiliikkeen ja leipomon puulaatikoita. 

Näistähän tuunaisi vaikka mitä! 

Kaikenlaista muutakin puutavaraa ja romua löytyi yllinkyllin.


Ladon lisäksi pihapiirissä oli suloinen pieni saunarakennus. Ikkunoissa oli repaleiset valkoiset verhot edelleen ja kiuaskin oli vielä paikallaan. Paljon muuta sielä ei ollutkaan paitsi yhdet kalsarit.

Eikun sauna päälle! 

Tai ehkä ei tällä kertaa...


Jatkettiin matkaa päärakennukseen, joka pilkotti kauempana ryteikön keskellä hieman jopa karmivan näköisenä. Juhaakin taisi vissiin jännittää, kun ei ottanut päärakennuksesta yhtään kuvaa.

Täytyy tehdä uusi reissu.

Lato- ja saunarakennus eivät vielä herättäneet mieleen kummitustarinoita, mutta päärakennus sai aikaan pienen kauhuleffafiiliksen. Jätettiin suosiolla koirat pihalle ja astuttiin varovasti sisään. Alakerrassa ei ollut juuri mitään erikoista tavaraa: muutama kattila sielä täälä ja pari nahistunutta räsymattoa. Komerot ammottivat tyhjyyttään.

Harmi, olisin halunnut penkoa lisää vanhoja aarteita!

Narisevat jyrkät portaat veivät hämärään yläkertaan, jonne mentiin varmuuden vuoksi yksi kerrallaan, sillä talo oli osittain palanut ja rakenteiden kestävyydestä ei oltu satavarmoja. Myös yläkerta oli melko tyhjä, mutta pyörittiin sielä jonkin aikaa ihmettelemässä ja kurkkimassa komeroihin.

Pihalla olikin sitten jotain aivan huippuhienoa.

Nimittäin nämä vanhat autonromut! Vieläköhän lähtis Lada ja Hiace käyntiin?

Lähetsä ajelulle?

Jos ei auto lähde käyntiin, niin onneksi lähellä oli junarata. Pääsee näppärästi resiinalla kylille.

Vaikka lattialautojen alta ei löytynyt rahasalkkua, eikä komerosta arvokasta antiikkia, niin kaikenlaista hienoa vanhaa tavaraa kyllä. Kiinnitettiin huomio mm. pappatuntureihin sekä veneen perämoottoriin.

Juuri bongattiin tämäntyyppinen moottori erään baarin sisustuselementtinä.

Ladossa oli paljon elektroniikkavempaimien osia. Kelloja, radioita ja härpäkkeitä, joista en pystynyt päättelemään mihin ne ovat aikoinaan kuulunut.

Nurkasta löytyi vielä mielenkiintoinen laatikko täynnä lehtiä 60-70-luvulta. 
 Sieltä lähti mukaan iltalukemista.

Teljettiin ovet takaisin kiinni, koska aikaa oli mennyt tunti jos toinenkin. Olisihan tontilla vierähtänyt vaikka koko päivä, mutta täytyy tehdä paremmalla ajalla uusi retki ja ottaa mukaan peräkärry sekä eväät.

Oletko keräilijä tai vanhojen esineiden tuunaaja? Oletko perustamassa kahvilaa tai baaria ja etsit sinne persoonallisia sisustusesineitä?

Mikäli kuvissa näkyi jotain sinua kiinnostavaa, niin ota yhteyttä. Katsotaan voidaanko olla avuksi!

PÄIVITYS: Teimme uuden reissun ja reissusta videon:
https://www.youtube.com/watch?v=u8GkePRGpNc

❤ Anniina

3 kommenttia:

  1. Emme ihan heti suosittelisi tavaroiden viemistä taloista, vaikka ne näyttäisivät hylätyiltä. On hyvä muistaa, että jokaisella autiotalollakin on omistajansa ja ihmisten tapa säilytellä tavaroitaan vaihtelee. Parhaimmillaan toiselle kuuluvan tavaran viemisestä voi saada ilmoituksen virkavallalle.

    Autiotalojen bongaus on jännittävää puuhaa. Joskus vain tuntuu että niitä on vaikea löytää. Tässä meidän helppoja vinkkejä paikkojen löytämiseen http://urbanex.ninja/miten-ue-kohteita-loydetaan/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa ja kiitos viestistä! Niin kuin blogitekstissäni kerroin niin kyseessä on sukutontimme eli se on taloineen ja tavaroineen perheenjäsenemme omistuksessa. :)

      Ymmärrän huolenne koska autiotalojen ryöväämistä tapahtuu varmasti runsaasti ja se on todella ikävää! Tässäkin tontilla on varmasti jotkut käneet parikin luvatta, en ihmettelisi yhtään koska se oli niin pitkään ilman valvontaa :(

      Poista
    2. "parikin kertaa luvatta" piti kirjoittaa :)

      Poista